Kohinaaiheinen kuulonmenetys: Ammatillinen altistus ja ennaltaehkäisy

Kohinaaiheinen kuulonmenetys on pysyvä, ei-toipuva vaurio, joka johtuu pitkäaikaisesta tai voimakkaasta kohinasta työympäristössä. Se ei ole vain vanhentumisen tai ikääntymisen seuraus - se on työpaikan vaara, joka voidaan täysin estää, mutta joka jättää jäljensä heti, kun se on tapahtunut. Kun kuulon sisällä olevat hauraat hiussolit vaurioituvat, ne eivät kasva uudelleen. Tämä tarkoittaa, että kuulon menetys on lopullista. Vaikka monet uskovat, että 85 dBA on turvallinen raja, se on itse asiassa raja, jossa vaurio alkaa tapahtua - ei turvallinen taso.

Mikä on kohinaaiheinen kuulonmenetys?

Kohinaaiheinen kuulonmenetys (NIHL) on kuulovaurio, joka syntyy kohinan aiheuttamasta vauriosta sisäkorvan hiussolille. Nämä solut ovat vastuussa äänien muuttamisesta sähköisiksi signaaleiksi, jotka kulkeutuvat aivoihin. Kun ne tuhoutuvat, niiden toiminta ei palautu. Vaurio ei ole aina heti havaittavissa. Usein se kehittyy hitaasti vuosien ajan, ja työntekijä voi huomata ongelman vasta silloin, kun hän ei enää ymmärrä puhetta kohinan taustalla tai joutuu kysymään toistuvasti, mitä puhuttiin.

Yhdysvalloissa 22 miljoonaa työntekijää altistuu vuosittain vaaralliselle kohinalle. Vuonna 2022 työtapaturma- ja sairausrekisterissä oli 19 300 kohinaaiheisen kuulonmenetyksen raportoitua tapausta, joista useimmat vaativat työkyvyttömyyspäiviä. Tämä tekee siitä Yhdysvalloissa toiseksi yleisimmän ammatillisen sairauden. Kuitenkin 90 % näistä vaurioista voidaan estää - jos vain toimitaan oikein.

Mikä kohina on vaarallista?

Kohinan vaara ei ole vain sen voimakkuudessa, vaan myös sen kestossa. Jos kohina on 85 dBA (A-painotettu desibeli), työntekijän on suositeltavaa käyttää kuulonsuojaimia 8 tunnin ajan. Mutta tässä on tärkeä yksityiskohta: jokaisen 3 dBA:n nousun yhteydessä turvallinen altistusaika puolittuu. Tämä tarkoittaa, että 88 dBA:ssa maksimi on 4 tuntia, 91 dBA:ssa 2 tuntia, ja 94 dBA:ssa vain 1 tunti.

Yhdysvalloissa työturvallisuusviranomainen OSHA sallii 90 dBA:n 8-tunnisen keskiarvon, mikä on huomattavasti heikompi raja kuin NIOSH:n suositus 85 dBA:sta. NIOSH:n suositus perustuu siihen, että 85 dBA on raja, jossa kuulon vaurio alkaa tapahtua - ei turvallinen taso. Euroopan unioni on edelleen edellä: siellä 80 dBA on toimintaraja, josta alkaen kuulonsuojauksen täytyy olla käytössä.

Tämä tarkoittaa, että kaksi samanlaista konepajaa - yksi Yhdysvalloissa ja toinen Saksassa - voivat toimia täysin eri periaatteilla. Yhdysvalloissa työntekijä voi altistua 8 tuntia 90 dBA:lle, kun taas Saksassa hänellä olisi oikeus saada kohina alas 80 dBA:seen tai käyttää kuulonsuojaimia. Tämä ero on suuri: 90 dBA:n kohina sisältää 16-kertaisen energiamäärän kuin 85 dBA.

Miten kohinaa voidaan estää?

Kohinaa ei voi estää vain kuulonsuojaimilla. Vaikka ne ovat tärkeitä, ne ovat viimeinen keino - ei ensimmäinen. Paras tapa estää kohinaaiheinen kuulonmenetys on noudattaa kontrollihierarkiaa.

1. Eliminointi: Poista kohina. Esimerkiksi korvaa vanha, kohinainen kone uudella, hiljaisemmalla mallilla. NIOSH:n 'Buy-Quiet' -aloite tarjoaa tietokannan yli 1 200 hiljaisemmasta laitteesta, joista monet vähentävät kohinaa 3-15 dBA.
2. Substituutio: Käytä vähemmän kohinaa tuottavaa materiaalia tai prosessia. Esimerkiksi korvaa paineilmakoneet sähköisillä työkaluilla.
3. Insinöörikontrollit: Rakenna esteitä, kuten akustiset kotelot tai kohinavallit. NIOSH:n tutkimus kaivoksissa osoitti, että kotelointi voi vähentää kohinaa 10-30 dBA - mikä on suurempi kuin mitä kuulonsuojaimet voivat tarjota.
4. Hallinnolliset kontrollit: Vaihda työntekijöiden tehtäviä, jotta he eivät altistu kohinalle koko päivän. Mutta tämä ei ole luotettava ratkaisu: tutkimukset osoittavat, että tehokkuus vaihtelee 25-75 %:n välillä, riippuen siitä, kuinka hyvin sitä toteutetaan.
5. Kuulonsuojaimet: Vain viimeinen vaihtoehto. Ne ovat tehokkaita, mutta vain jos ne käytetään oikein ja jatkuvasti.

Kuulonsuojaimet ovat usein vain paperilla tehokkaita. Tutkimuksissa on todettu, että 75 % työntekijöistä asentaa muovikorvat kääriä vääriin - ne eivät tule täysin korvaan. Tämä tarkoittaa, että vaikka niiden teoreettinen vaimennus on 30 dBA, todellinen vaimennus on vain 15-20 dBA. Custom-fit -korvat käärit, jotka on muotoiltu työntekijän korvaan, antavat vakaamman 25-30 dBA:n vaimennuksen, mutta niiden hinta on korkeampi.

Miksi työntekijät eivät käytä kuulonsuojaimia?

Monet työntekijät eivät käytä kuulonsuojaimia, vaikka niitä annetaan. Syitä on useita:

• Epämukavuus: 67 % työntekijöistä kertoo, että korvat kipeytyvät tai painavat liikaa.
• Viestintävaikeudet: 58 % kertoo, että he eivät kuule kollegoitaan tai varoituksia - esimerkiksi koneen hälytys tai kutsu.
• Epäily: 42 % uskoo, että kohina ei ole vaarallista - 'Olen käyttänyt niitä 15 vuotta, enkä ole menettänyt kuulon.'

Redditissä yksi rakennustyöntekijä kirjoitti: 'Monet poistavat korvat, koska eivät kuule, mitä koneet tekevät. Yritys antaa halpoja muovikorvaa, jotka kipeytyvät 2 tunnin jälkeen.' Tämä on yleinen tilanne. Kun kuulonsuojaimet eivät toimi, työntekijät eivät käytä niitä - eikä se ole heidän vikansa.

Miten kuulon testaus toimii?

Kaikki työntekijät, jotka altistuvat yli 85 dBA:lle, pitäisi testata vuosittain. Testi mitataan taajuuksissa 500, 1000, 2000, 3000, 4000 ja 6000 Hz. Tarkoitetaan 'standard threshold shift':ksi 10 dBA:n pahenemista keskiarvona 2000, 3000 ja 4000 Hz:lla verrattuna alkuperäiseen testiin. Tämä on merkki siitä, että kuulon vaurio on jo tapahtunut.

Kuitenkin, jos testi tehdään vasta 6 kuukauden kuluttua altistumisesta, vaurio on jo tapahtunut. Paras käytäntö on tehdä ensimmäinen testi ennen kuin työntekijä aloittaa työn kohinassa - jotta on tieto, mikä on 'normaali' kuulonsa.

Modernit laitteet, kuten NIOSH:n Sound Level Meter -sovellus, voivat auttaa arvioimaan kohinaa työpaikalla. Se on ilmainen iOS-sovellus, joka mittaa kohinaa ±2 dBA:n tarkkuudella. Se ei korvaa ammattilaista, mutta se auttaa havaitsemaan ongelmat ennen kuin ne tulevat vakaviksi.

Miksi hallinnon sitoutuminen on ratkaiseva?

Yksi tärkein tekijä on hallinnon sitoutuminen. Tutkimukset osoittavat, että 92 % menestyneistä kuulonsuojeluprosesseista perustuu työnantajan aktiiviseen osallistumiseen. Jos johto ei pidä kuulonsuojelua tärkeänä, työntekijät eivät pidä sitä tärkeänä.

89 % työturvallisuusammattilaisista kertoo, että hallinnon sitoutuminen on ratkaiseva menestystekijä. Tämä tarkoittaa, että:

• Johto käy työpaikoilla ja kysyy: 'Miten kuulonsuojaimet toimivat?' - ei vain: 'Onko ne käytössä?'
• Johto maksaa korkealaatuisemmista kuulonsuojaimista, eikä vain halvoista muovikorvista.
• Johto antaa aikaa kuulonsuojaimien oikeanlaiseen asennukseen - 10-15 minuuttia työntekijää kohden.
• Johto kuuntelee työntekijöitä ja muuttaa ratkaisuja heidän palautteensa perusteella.

Yksi kaivoksen esimerkki osoitti, että kun kohinaa vähennettiin 98 dBA:sta 82 dBA:seen insinöörikontrollien avulla, työntekijät kertoivat: 'Vähemmän väsymystä, parempi keskittyminen.' Ei tarvinnut kuulonsuojaimia. Vaurio ei tapahtunut. Työntekijät olivat tyytyväisiä.

Miten voit tehdä eroa?

Jos työntekijä:

• Kysy: 'Mikä on tämän koneen kohina?' - ja pyydä mittauksia.
• Kysy: 'Onko täällä mahdollista asentaa akustinen kotelointi?' - ei vain: 'Antakaa minulle korvat.'
• Kysy: 'Voinko kokeilla custom-fit -korvaa?' - jos haluat pitkäaikaisen suojan.
• Kysy: 'Voinko saada koulutuksen kuulonsuojaimien oikeaan käyttöön?' - 10 minuuttia voi pelastaa kuulon.
• Kysy: 'Mikä on tämän työpaikan kuulonmenetyshistoria?' - jos kohinaa on ollut vuosia, onko testaus tehty?

Jos työnantaja:

• Älä käytä vain halpoja kuulonsuojaimia. Tarkista, että ne todella toimivat.
• Älä odota, että työntekijät kertovat ongelmasta. Mita kohinaa säännöllisesti.
• Älä pidä kuulonsuojelua vain 'lainsäädännön vaatimuksena'. Se on terveyden kysymys.
• Älä pelkää investoida: NIOSH:n laskelmat osoittavat, että jokaisesta 1 dollarista investoidusta kuulonsuojelussa saadaan takaisin 5,50 dollaria työtapaturmavakuutuksen kustannusten laskemisesta.

Onko tulevaisuudessa muita kehityksiä?

Kyllä. NIOSH suunnittelee uusia suosituksia, joissa 80 dBA tulee uudeksi rajaksi vuoteen 2025 mennessä. OSHA on aloittanut erityishankkeen rakennus-, valmistus- ja maatalousaloilla, joissa kuulonmenetykset ovat yleisimpiä. Uudet teknologiat tulevat: viisaat kuulonsuojaimet, jotka seuraavat altistusta ja lähettävät tiedot työnantajalle. Tieteelliset tutkimukset etsivät biomarkkereita, jotka voivat havaita kuulon vaurion ennen kuin se näkyy audiometrisessa testissä.

Kuitenkin, vaikka teknologia kehittyy, perusperiaate pysyy sama: kohinaaiheinen kuulonmenetys voidaan estää - mutta vain jos tehdään ennen kuin vaurio tapahtuu. Kuulonsuojaimet eivät ole ratkaisu. Ne ovat viimeinen turvaverkko. Paras ratkaisu on vähentää kohinaa työpaikalla - ei vaatia työntekijöiltä, että he suojelevat itseään.