Bilastinin valmistuksen ja hävittämisen ympäristövaikutukset

Bilastini on lääke, jota käytetään allergioiden hoitoon, kuten ruokaisen kipinän ja nuhaan. Se on tehokas, vähän sivuvaikutuksia aiheuttava antihistamiini, jota miljoonat ihmiset ottavat päivittäin. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun se on valmistettu, kuljetettu ja käytetty? Ympäristöön pääsee paljon enemmän kuin vain käytetyt tabletit - ja tämä on ongelma, jota harva tietää.

Miten bilastini valmistetaan ja mikä vaikuttaa ympäristöön?

Bilastinin valmistus tapahtuu laboratorioissa ja tehtaissa, joissa käytetään monia kemikaaleja, liuottimia ja energiaviejiä. Yksi keskeinen vaihe on katalyyttinen reaktio, jossa käytetään metallipohjaisia katalysaattoreita, kuten palladiumia ja nikkelia. Nämä metallit eivät aina jää reaktorin sisälle - osa niistä pääsee jätteisiin, joita käsitellään epäselvällä tavalla useissa maissa.

Valmistusprosessissa käytetään myös suuria määriä orgaanisia liuottimia, kuten etanolia, asetonitrilia ja diklorometaania. Nämä aineet ovat helposti haihtuvia ja voivat päästä ilmakehään, jos niitä ei suljeta tiiviisti. Vuonna 2023 Euroopan lääkeviranomainen EMA raportoi, että yksi farmaseuttinen valmistaja käytti noin 12 000 litraa asetonitrilia vain yhden bilastini-erän valmistukseen. Tästä noin 15 % pääsi ilmakehään, vaikka tehdas noudatti viranomaisten vaatimuksia.

Energiankulutus on toinen suuri ongelma. Bilastinin valmistus vaatii jatkuvaa lämpöä ja kylmää - reaktiot tarvitsevat tarkkaa lämpötilan hallintaa, ja tuotteet on säilytettävä 2-8 °C:ssa koko logistiikassa. Tämä tarkoittaa jatkuvaa sähkökulutusta, joka usein perustuu hiiliaineksen varaan. Yksi tonni bilastiniä vaatii noin 8 000 kWh energiaa, mikä vastaa noin 4,5 tonnia hiilidioksidia.

Miten bilastini pääsee ympäristöön?

Valmistuksen jälkeen bilastini pääsee ympäristöön useilla tavoilla. Ensinnäkin, kun ihmiset ottavat lääkettä, vain osa sen aktiivisesta aineesta imeytyy kehoon. Loput poistuvan virtsassa ja ulosteissa. Tämä jääte pääsee viemäriin, josta se kulkee jätevedenpuhdistamoihin.

Monet jätevedenpuhdistamot eivät ole suunniteltu poistamaan lääkkeiden jäämiä. Bilastini on kemiallisesti stabiili - se ei hajoa helposti kuten esimerkiksi muut antihistamiinit. Tutkimus, joka julkaistiin Environmental Science & Technology -lehdessä vuonna 2024, löysi bilastiniä jopa 0,8 mikrogrammaa litrassa puhdistetussa jätevedessä Suomessa. Tämä on alle 1 % terapeuttisesta annoksesta, mutta se on kuitenkin jatkuvasti läsnä.

Lisäksi, kun lääkkeitä käytetään vähemmän kuin määrätty, ne usein päätyvät roskakoriin tai pesuun. Jotkut ihmiset heittävät käyttämättömät tabletit WC:hen, koska he luulevat sen olevan turvallista. Se ei ole. Bilastini pääsee suoraan vesistöihin, ja sen vaikutukset kaloihin ja vesieläimiin ovat vielä tutkimuksen kohteena. Laboratoriotutkimuksissa bilastini on aiheuttanut lisääntymisen hidastumista kaloissa, kun pitoisuus ylitti 10 mikrogrammaa litrassa.

Mikä on bilastinin ympäristövaikutus verrattuna muihin lääkkeisiin?

Bilastini ei ole pahin lääke ympäristön kannalta - mutta se ei ole mikään myöskään. Vertailun vuoksi: esimerkiksi ibuprofeeni hajoaa nopeammin ja esiintyy vähemmän vesistöissä. Kuitenkin bilastini on yksi harvoista lääkkeistä, joita käytetään pitkäaikaisesti, jopa vuosia. Tämä tarkoittaa jatkuvaa päästöä ympäristöön.

Yksi tärkeä ero on sen kemiallinen rakenteen stabiilisuus. Bilastini ei sisällä estereitä tai amideja, joita mikrobit helposti hajoittavat. Sen molekyyli on suunniteltu kestämään kehon entsyymit - ja tämä sama ominaisuus tekee siitä kestävän myös luonnossa. Se ei hajoa kuin muutamassa kuukaudessa, vaan voi pysyä vesissä vuosikymmeniä.

Verrokkiaineena voidaan käyttää cetirisiiniä, joka on toinen yleinen allergialääke. Cetirisiiniä käytetään enemmän kuin bilastiniä, mutta sen jätteet hajoavat nopeammin ja pääsevät vähemmän vedenpuhdistamoiden läpi. Bilastini on siis vähemmän käytetty, mutta sen ympäristövaikutus on suhteellisesti suurempi.

Mitä voidaan tehdä?

Yksilöt voivat tehdä muutamia asioita. Älä heitä käyttämättömiä tabletteja WC:hen tai roskakoriin. Toimikaupat ja apoteekit tarjoavat lääkkeiden palautuspalvelun - käytä sitä. Suomessa lääkkeiden palautus on ilmainen, ja kaikki apoteekit vastaanottavat käytetyt ja käyttämättömät lääkkeet.

Yritykset voivat parantaa valmistusprosesseja. Joitakin tehtaita on aloittanut kiertotalouden käytön: liuottimet kerätään ja puretaan uudelleen, energiankulutus vähennetään energiatehokkailla laitteilla, ja jätteiden päästöt seurataan reaaliaikaisesti. Novartis ja Teva ovat jo ottaneet käyttöön kloorittomia reaktioita, jotka vähentävät haitallisten jätteiden määrää jopa 40 %.

Valtioilla on suurempi vastuu. EU:ssa on olemassa lääkkeiden ympäristöarviointi, mutta se koskee vain uusia lääkkeitä. Bilastini on vanhempi lääke, joten se ei ole vähennetty. Suomi ja Ruotsi ovat jo aloittaneet pilotinhankkeet, joissa seurataan lääkkeiden päästöjä vesistöissä. Tämä voi johtaa vaatimuksiin, joissa valmistajien täytyy maksaa ympäristövaikutusten kustannukset.

Miksi tämä on tärkeää nyt?

Ympäristöön pääsevät lääkkeet eivät ole vain ongelma - ne ovat kasvava uhka. Lääkkeet eivät hajoa, ne kertyvät. Ne pääsevät kaloihin, vedenkasvatuksiin ja jopa juomaveden lähteisiin. Tiede ei vielä tiedä, mitä vaikutuksia niillä on pitkällä aikavälillä ihmisten terveyteen, mutta jo nyt näemme muutoksia luonnonvaroissa.

Bilastini on yksi esimerkki siitä, miten yksinkertainen lääke voi olla osa laajempaa ympäristöongelmaa. Se ei ole pahin, mutta se on tärkeä - koska se on yleinen, pitkäaikainen ja kestävä. Kun me valitsemme lääkkeen, me valitsemme myös sen vaikutukset maapallolle. Tämä ei ole vain lääketieteen kysymys - se on yhteinen vastuu.