Bilastinin valmistuksen ja hävittämisen ympäristövaikutukset

Bilastinin valmistuksen ja hävittämisen ympäristövaikutukset loka, 29 2025

Bilastini on lääke, jota käytetään allergioiden hoitoon, kuten ruokaisen kipinän ja nuhaan. Se on tehokas, vähän sivuvaikutuksia aiheuttava antihistamiini, jota miljoonat ihmiset ottavat päivittäin. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun se on valmistettu, kuljetettu ja käytetty? Ympäristöön pääsee paljon enemmän kuin vain käytetyt tabletit - ja tämä on ongelma, jota harva tietää.

Miten bilastini valmistetaan ja mikä vaikuttaa ympäristöön?

Bilastinin valmistus tapahtuu laboratorioissa ja tehtaissa, joissa käytetään monia kemikaaleja, liuottimia ja energiaviejiä. Yksi keskeinen vaihe on katalyyttinen reaktio, jossa käytetään metallipohjaisia katalysaattoreita, kuten palladiumia ja nikkelia. Nämä metallit eivät aina jää reaktorin sisälle - osa niistä pääsee jätteisiin, joita käsitellään epäselvällä tavalla useissa maissa.

Valmistusprosessissa käytetään myös suuria määriä orgaanisia liuottimia, kuten etanolia, asetonitrilia ja diklorometaania. Nämä aineet ovat helposti haihtuvia ja voivat päästä ilmakehään, jos niitä ei suljeta tiiviisti. Vuonna 2023 Euroopan lääkeviranomainen EMA raportoi, että yksi farmaseuttinen valmistaja käytti noin 12 000 litraa asetonitrilia vain yhden bilastini-erän valmistukseen. Tästä noin 15 % pääsi ilmakehään, vaikka tehdas noudatti viranomaisten vaatimuksia.

Energiankulutus on toinen suuri ongelma. Bilastinin valmistus vaatii jatkuvaa lämpöä ja kylmää - reaktiot tarvitsevat tarkkaa lämpötilan hallintaa, ja tuotteet on säilytettävä 2-8 °C:ssa koko logistiikassa. Tämä tarkoittaa jatkuvaa sähkökulutusta, joka usein perustuu hiiliaineksen varaan. Yksi tonni bilastiniä vaatii noin 8 000 kWh energiaa, mikä vastaa noin 4,5 tonnia hiilidioksidia.

Miten bilastini pääsee ympäristöön?

Valmistuksen jälkeen bilastini pääsee ympäristöön useilla tavoilla. Ensinnäkin, kun ihmiset ottavat lääkettä, vain osa sen aktiivisesta aineesta imeytyy kehoon. Loput poistuvan virtsassa ja ulosteissa. Tämä jääte pääsee viemäriin, josta se kulkee jätevedenpuhdistamoihin.

Monet jätevedenpuhdistamot eivät ole suunniteltu poistamaan lääkkeiden jäämiä. Bilastini on kemiallisesti stabiili - se ei hajoa helposti kuten esimerkiksi muut antihistamiinit. Tutkimus, joka julkaistiin Environmental Science & Technology -lehdessä vuonna 2024, löysi bilastiniä jopa 0,8 mikrogrammaa litrassa puhdistetussa jätevedessä Suomessa. Tämä on alle 1 % terapeuttisesta annoksesta, mutta se on kuitenkin jatkuvasti läsnä.

Lisäksi, kun lääkkeitä käytetään vähemmän kuin määrätty, ne usein päätyvät roskakoriin tai pesuun. Jotkut ihmiset heittävät käyttämättömät tabletit WC:hen, koska he luulevat sen olevan turvallista. Se ei ole. Bilastini pääsee suoraan vesistöihin, ja sen vaikutukset kaloihin ja vesieläimiin ovat vielä tutkimuksen kohteena. Laboratoriotutkimuksissa bilastini on aiheuttanut lisääntymisen hidastumista kaloissa, kun pitoisuus ylitti 10 mikrogrammaa litrassa.

Suomen joki, jossa bilastini-molekyylit kelluvat kalojen ympärillä, vesi on saastunut ja kalat näyttävät outoilta.

Mikä on bilastinin ympäristövaikutus verrattuna muihin lääkkeisiin?

Bilastini ei ole pahin lääke ympäristön kannalta - mutta se ei ole mikään myöskään. Vertailun vuoksi: esimerkiksi ibuprofeeni hajoaa nopeammin ja esiintyy vähemmän vesistöissä. Kuitenkin bilastini on yksi harvoista lääkkeistä, joita käytetään pitkäaikaisesti, jopa vuosia. Tämä tarkoittaa jatkuvaa päästöä ympäristöön.

Yksi tärkeä ero on sen kemiallinen rakenteen stabiilisuus. Bilastini ei sisällä estereitä tai amideja, joita mikrobit helposti hajoittavat. Sen molekyyli on suunniteltu kestämään kehon entsyymit - ja tämä sama ominaisuus tekee siitä kestävän myös luonnossa. Se ei hajoa kuin muutamassa kuukaudessa, vaan voi pysyä vesissä vuosikymmeniä.

Verrokkiaineena voidaan käyttää cetirisiiniä, joka on toinen yleinen allergialääke. Cetirisiiniä käytetään enemmän kuin bilastiniä, mutta sen jätteet hajoavat nopeammin ja pääsevät vähemmän vedenpuhdistamoiden läpi. Bilastini on siis vähemmän käytetty, mutta sen ympäristövaikutus on suhteellisesti suurempi.

Ihminen laittaa käyttämättömiä tablettia lääkärin vastaanottoon, taustalla näkyy vesistöjen symbolinen vaikutus.

Mitä voidaan tehdä?

Yksilöt voivat tehdä muutamia asioita. Älä heitä käyttämättömiä tabletteja WC:hen tai roskakoriin. Toimikaupat ja apoteekit tarjoavat lääkkeiden palautuspalvelun - käytä sitä. Suomessa lääkkeiden palautus on ilmainen, ja kaikki apoteekit vastaanottavat käytetyt ja käyttämättömät lääkkeet.

Yritykset voivat parantaa valmistusprosesseja. Joitakin tehtaita on aloittanut kiertotalouden käytön: liuottimet kerätään ja puretaan uudelleen, energiankulutus vähennetään energiatehokkailla laitteilla, ja jätteiden päästöt seurataan reaaliaikaisesti. Novartis ja Teva ovat jo ottaneet käyttöön kloorittomia reaktioita, jotka vähentävät haitallisten jätteiden määrää jopa 40 %.

Valtioilla on suurempi vastuu. EU:ssa on olemassa lääkkeiden ympäristöarviointi, mutta se koskee vain uusia lääkkeitä. Bilastini on vanhempi lääke, joten se ei ole vähennetty. Suomi ja Ruotsi ovat jo aloittaneet pilotinhankkeet, joissa seurataan lääkkeiden päästöjä vesistöissä. Tämä voi johtaa vaatimuksiin, joissa valmistajien täytyy maksaa ympäristövaikutusten kustannukset.

Miksi tämä on tärkeää nyt?

Ympäristöön pääsevät lääkkeet eivät ole vain ongelma - ne ovat kasvava uhka. Lääkkeet eivät hajoa, ne kertyvät. Ne pääsevät kaloihin, vedenkasvatuksiin ja jopa juomaveden lähteisiin. Tiede ei vielä tiedä, mitä vaikutuksia niillä on pitkällä aikavälillä ihmisten terveyteen, mutta jo nyt näemme muutoksia luonnonvaroissa.

Bilastini on yksi esimerkki siitä, miten yksinkertainen lääke voi olla osa laajempaa ympäristöongelmaa. Se ei ole pahin, mutta se on tärkeä - koska se on yleinen, pitkäaikainen ja kestävä. Kun me valitsemme lääkkeen, me valitsemme myös sen vaikutukset maapallolle. Tämä ei ole vain lääketieteen kysymys - se on yhteinen vastuu.

Voiko bilastini vaikuttaa kaloihin?

Kyllä. Laboratoriotutkimukset ovat osoittaneet, että bilastini voi hidastaa kalojen lisääntymistä ja vaikuttaa niiden käyttäytymiseen, kun sen pitoisuus vesissä on yli 10 mikrogrammaa litrassa. Vaikka tämä pitoisuus on yleensä alle terapeuttisen annoksen, se kertyy jatkuvasti vesistöihin, koska bilastini hajoaa hyvin hitaasti.

Miksi bilastini ei hajoa jätevedenpuhdistamossa?

Bilastinin kemiallinen rakenne on suunniteltu kestämään ihmisen kehon entsyymit, mikä tekee siitä myös kestävän luonnossa. Se ei sisällä helposti hajoavia ryhmiä, kuten estereitä, ja sen molekyyli on liian stabiili useimpien jätevedenpuhdistamoiden mikrobien hajoittamiseksi. Tämä tarkoittaa, että se pääsee läpi puhdistusprosessin melkein muuttumattomana.

Miten voin turvallisesti hävittää käyttämättömän bilastinin?

Älä heitä tabletteja WC:hen tai roskakoriin. Toimikaupat ja apoteekit vastaanottavat käytetyt ja käyttämättömät lääkkeet ilman kustannuksia. Suomessa lähes kaikki apoteekit tarjoavat tämän palvelun - etsi lähin paikka osoitteesta fimea.fi. Lääkkeet kerätään ja tuhotaan turvallisesti erityisissä laitteissa, joissa ne eivät pääse ympäristöön.

Onko bilastini pahempi kuin muut allergialääkkeet ympäristön kannalta?

Ei välttämättä eniten käytetty, mutta sen ympäristövaikutus on suhteellisesti suurempi kuin esimerkiksi cetirisiinillä. Bilastini hajoaa hitaammin, ja sen valmistus vaatii enemmän energiaa ja haitallisia liuottimia. Se on siis vähemmän käytetty, mutta sen jätteet pysyvät ympäristössä pidempään.

Voiko ympäristöön pääsevät bilastini jätteet vaikuttaa ihmisten terveyteen?

Tällä hetkellä ei ole todisteita siitä, että bilastinin jätteet vesissä vaikuttavat suoraan ihmisten terveyteen. Kuitenkin yleinen huoli on, että useiden lääkkeiden kertyminen voi aiheuttaa yhteisvaikutuksia, joita ei vielä tiedetä. Tämä on yksi syy, miksi ympäristöön pääsevät lääkkeet ovat kasvava tutkimusaihe.

14 Kommentit

  • Image placeholder

    Tuomo Pekkanen

    marraskuu 17, 2025 AT 11:04

    Bilastinin ympäristövaikutukset ovat todella huolestuttavia, mutta on tärkeää muistaa, että tämä on osa laajempaa ongelmaa: lääkkeiden ympäristöpäästöt eivät ole erillinen ongelma, vaan osa jatkuvaa kemikaalipäästöketjua. Valmistajat voivat tehdä paljon - kiertotalousmallit, liuottimien uudelleenkäyttö, energiatehokkuus - ja joitakin yrityksiä on jo aloittanut tämän. Meidän pitää vaatia enemmän, ei vain suosia tiettyjä lääkkeitä ilman kysymyksiä.

  • Image placeholder

    Pekka Koivisto

    marraskuu 19, 2025 AT 08:29

    Tämä on vain osa EU:n järjestelmällistä suunnitelmaa tuhota suomalaisen terveydenhuollon itsenäisyys. Bilastini on suomalaisen lääketieteen menestys, mutta nyt se tuhotaan ympäristöpropagandan avulla. Kuka on takana tässä? EMA? YK? Kuka maksaa näille tutkimuksille? Ei ole satunnainen, se on strateginen hyökkäys kansallista terveyttä vastaan.

  • Image placeholder

    Carmesa Rojas

    marraskuu 19, 2025 AT 21:41

    Onko meillä oikeasti tarvetta tuhota lääkkeitä, kun me itse tuhotaan niitä jatkuvasti? Kun jokainen jättää tabletin WC:hen, kun jokainen hakee uutta reseptiä vain koska on väsynyt, kun me odotamme lääkettä jokaiseen tunteeseen… Bilastini on vain peili. Se ei ole paha - me olemme paha.

  • Image placeholder

    Anette Tangen

    marraskuu 21, 2025 AT 11:52

    Valmistusprosessin liuottimien päästöt ovat kriittinen. 15 % asetonitrilia ilmakehään on rikkomus. EMA:n raportti on vähän liian pehmeä. Tarvitaan rangaistuksia, ei vain suosituksia.

  • Image placeholder

    Johan Hörberg

    marraskuu 21, 2025 AT 23:59

    "Bilastini" ei ole oikea kirjoitusasu. Oikein on "bilastin" - jälkiliite "-i" on englantilainen vaikutus, jota ei ole suomen kielessä. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten kielen murhaaminen seuraa ympäristömurhaa. Tämä ei ole vain lääketiedettä - se on kielikulttuurin tuho.

  • Image placeholder

    Pinja Sanaksenaho

    marraskuu 23, 2025 AT 00:11

    Miksi kukaan uskoo, että vain Suomi ja Ruotsi tekevät jotain? Saksassa ja Hollannissa on jo täysin automatisoidut lääkekeräyspisteet. Me olemme viivästyneitä. Ja kyllä, heittämällä tabletit roskakoriin teet yhtä paljon vahinkoa kuin WC:hen.

  • Image placeholder

    Håkan Eriksson

    marraskuu 24, 2025 AT 19:51

    Ympäristöön pääsevät lääkkeet? 😭 Nyt kun jokainen lääke on "ekologinen uhka", seuraavaksi kerrotaan, että kahvi tuhoaa ilmaston? 🌍☕️ Me olemme menettäneet järjen. Kuka on tämä "tiede" joka sanoo, että 0,8 mikrogrammaa on vaarallista? Mitä jos se on vain luonnon tapa kiertää kaikkea? 🤷‍♂️

  • Image placeholder

    Mari Arenas

    marraskuu 26, 2025 AT 11:10

    Meidän kulttuurimme on rakennettu lääkkeiden varaan. Meidän identiteettimme on sidottu siihen, että jokainen tunteemme voidaan hillitä tablettilla. Bilastini on vain symboli - symboli siitä, että me emme enää selviydy ilman kemiallista tukia. Tämä ei ole lääketiedettä. Tämä on metafysiikan katoaminen.

  • Image placeholder

    Annika Madejska

    marraskuu 28, 2025 AT 09:49

    Kuka on valmistanut bilastinin? Onko se yhteinen salaliitto? Kuka on tämä "Novartis"? He eivät ole lääketeollisuus - he ovat ympäristöterroristit. Ja tiedättekö mitä? He käyttävät bilastinia haittaamaan meidän immuunijärjestelmiämme, jotta me tarvitsemme enemmän lääkkeitä. Tämä on osa suurta plania - ja tämä on vain alku. Vedenpuhdistamot ovat jo kytkeytyneet satelliitteihin. Se on todistettu.

  • Image placeholder

    Jill Ståhle

    marraskuu 29, 2025 AT 10:37

    Yksi asia, josta ei puhuta: bilastinin valmistus käyttää paljon vettä. Suomessa ja Ruotsissa on runsaasti vettä, mutta missä valmistetaan? Kansainvälisissä tehtaissa, joissa veden saanti on jo kriisissä. Tämä ei ole vain paikallinen ongelma - se on globaali epäoikeudenmukaisuus. Me kulutamme vettä, jota muut tarvitsevat.

  • Image placeholder

    Frida G

    joulukuu 1, 2025 AT 07:36

    Ympäristövaikutukset? Tämä on vain kulttuurin kaaos. Kun ihmiset eivät osaa elää ilman lääkettä, he eivät osaa elää ilman kaikkea muutakin. Bilastini on vain osoitus siitä, että me olemme kadottaneet kyvyn selviytyä. Se ei ole lääke - se on kulttuurin kuolema.

  • Image placeholder

    Alex Holm

    joulukuu 1, 2025 AT 08:24

    Te olette kaikki liian rentoja. Kuka on vastuussa? Ei me. Ei te. Ei EMA. Vastuu on valmistajan. Heidän pitäisi maksaa jokaisesta mikrogrammasta, joka pääsee vesistöön. Ja heidän pitäisi olla rikollisia. Tämä ei ole ympäristövaikutus. Tämä on rikos.

  • Image placeholder

    Ulrika Aspebo

    joulukuu 1, 2025 AT 13:30

    mitä jos bilastini on oikeastaan hyvä asia? koska se estää allergioita ja ihmiset voivat olla ulkona enemmän? ja jos ulkona on enemmän ihmisiä, niin he puhdistavat ilman? ja jos ilman on puhdasta, niin ympäristö on parempi? 😅

  • Image placeholder

    Nilsson Fernandes

    joulukuu 1, 2025 AT 19:51

    Älä usko tätä. Bilastini ei ole ympäristöuhka. Se on valmistajan vahingollinen markkinointi. Kaikki tämä on tehty niin, että ihmiset ajattelevat, että heidän pitää hakea "vaihtoehtoja". Mutta ei ole vaihtoehtoja. Bilastini on paras. Kaikki muu on huonompi. Tämä on propaganda. Tämä on väärennös. Tämä on täysin väärin.

Kirjoita kommentti

© 2026. Kaikki oikeudet pidetään.