Etusivu

Tiedotus

Toiminta

Jäsenyys

Linkit

Palaute

Yhteystiedot

   
Jälkikoiran käyttö kauriin kevätmetsästyksessä

Esimerkki jäljestävän koiran käytöstä osana kauriin metsästystä 23.5.2002.

Metsäkauriin pellonreunalla väijymällä tapahtuvassa metsästyksessä ammuttiin noin 150 metrin päähän kesantopellolle tullutta kaurisurosta. Pellon koko noin 250 m * 600 m.

Pellolla oleva kasvillisuus ulottui kauriin mahan alle asti, mahdollistaen kuitenkin vielä ampumisen.

Laukauksen jälkeen havainnointiin osumaääni ja kauriin kaatuminen välittömästi. Tämän jälkeen se nousi ylös juosten kohti pellon keskustaa noin 100 m. Laukauksen kellonaika 22.30. Hämärä oli tulossa, joskin valoa vielä oli runsaasti.

Laukauksen jälkeen ase jätettiin osoittamaan etutuen päälle kohti ampumapaikkaa ja etäisyys tarkennettiin vielä mieliin.

Soitto ”jälkikoiralle”, joka lupasi lähteä paikalle.

Koiran tuloa odotellessa vietiin merkki oletetulle kauriin olinpaikalle ampumahetkellä. (Punainen reppu. Hämärässä alkaa kaikki tavarat hävitä peltoon.)

Koiran tultua se vietiin kytkettynä oletetulle ampumapaikalle, josta se kytkettynä käskettiin etsimään verijälkeä. Koiran löydettyä jäljen, ohjaajankin oli helppo todeta siinä olevan hyvin verta. Paikka merkittiin.

Koira seurasi jälkeä vajaa 100 metriä kaadolle. Ohjaaja havaitsi matalassa heinikossa olevan kauriin noin 5 metriä ennen eläintä.

Huomioita kytketyn koiran käytön eduista touko-kesäkuussa tapahtuvassa kaurispukkien metsästyksessä.

Kauriille mieluinen elinalue on runsaan kasvillisuuden peittämä alue. Jahdin alussa kasvillisuus on vielä kohtuullisen matalaa, mutta se kasvaa hyvin nopeasti sekä pituutta että rehevyyttä. Tämä tapahtuu sekä pelloilla , että metsäaukoilla.

Kauris kulkee reviirillään satunnaisesti ja ampumapaikkaa ei pysty täysin ennakoimaan. Siten ampumapaikan löytymisessä korkeahkon kasvillisuuden seasta on vaikeuksia. Etäisyydessä tulee helposti suuriakin erehtymisiä. Helposti haetaan ampumapaikkaa liian läheltä.

Hämärässä heinikossa kauriin jälkien tai verijälkien seuraaminen on hyvin vaikeaa. Ellei kaatumispaikkaa ole nähty, sille löytäminen saattaa olla vaikeaa.

Vaikka kaatumispaikka onkin nähty, kauriin havaitseminen kasvillisuuden joukosta saattaa olla vaikeaa, eli kauriin yli on lähes käveltävä. Taas kaatumispaikan tarkka määrittäminen saattaa olla vaikeaa, vaikka se olisikin nähty. Virhe on helposti 100 m.

Kauris voi juosta hyvänkin keuhkolaukauksen jälkeen 500 metriä, jolloin näköyhteys siihen on todennäköisesti menetetty ennen kaatumista.

Tässä tapauksessa kaatumispaikka nähtiin ja väijymässä oli mukana kaveri, joten ampumapaikka oli helpohko yhteisyönä suurin piirtein merkitä. Paikalle tulleelle koiralle itse jäljitys oli hyvin helppo, toimien hyvänä harjoituksena tilanteisiin, jossa kaikki ei menekään kuin pitäisi.

Käytettäessä kyseisellä tavalla koiraa ampumatilanteen jälkeen osana kyseistä metsästysmuotoa vähennetään riskejä ja saalis saadaan talteen ilman epävarmuutta ja varsin nopeasti. Lisäksi jäljittävä koira saa riittävästi käytännön harjoitusta, joka on luotettavan toiminnan edellytys.

Tämänkaltaisessa käytössä vaatimukset koiran kyvyille eivät ole kovin suuret, riittää että metsästäjillä on innostusta kouluttaa heillä tai perheenjäsenillä mahdollisesti jo oleviakin koiria jäljityksen alkeisiin. Lisäksi parhaiten koulutetut ja oppineet ovat tarvittaessa käytettävissä vaikeissakin tilanteissa.

Pekka Lahtinen
pekka.lahtinen@riista.org
Angelniemi
Puh 0500-533 938